Suomalaisille arvopaperimarkkinoille uutta kilpailukykyä arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistuksella

Suomessa on parhaillaan valmisteilla arvopaperimarkkinoiden kokonaisuudistus. Uudistusta valmistellut työryhmä on juuri jättänyt mietintönsä ministeri Tapani Töllille. Suomalaisille arvopaperimarkkinoille uusi lainsäädäntö merkitsisi toteutuessaan kotimaisten pääomamarkkinoiden kilpailukyvyn kehittymistä. Uudistus myös selkeyttäisi arvopaperimarkkinalainsäädäntöä ja lisäisi sen ymmärrettävyyttä.

Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksessa on kyse laajasta lakiuudistuksesta. Säädettäväksi esitetään kaikkiaan viittä uutta lakia, jotka ovat

  • arvopaperimarkkinalaki,
  • laki arvopaperitileistä,
  • laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta,
  • laki rahoitusvälineiden kaupankäynnistä, ja
  • laki sijoituspalveluista.

Arvopapereiden hallinnassa moniportaisuuteen

Suomen siirtyminen arvopapereiden moniportaiseen hallintaan on yksi arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksen ehdotuksista. Siirtyminen moniportaisuuteen edesauttaisi kotimaisten pääomamarkkinoiden kehittymistä ja lisäisi niiden kilpailukykyä.

Kansainvälisillä arvopaperimarkkinoilla moniportaisuus on sääntö, jonka poikkeuksia EU:ssa ovat ainoastaan Suomi, Kreikka ja Slovenia. Arvopapereiden moniportaisuus-mallilla tarkoitetaan käytäntöä, jossa sijoittaja voi itse valita arvopapereidensa säilytyspaikaksi oman tilinsä Arvopaperikeskuksessa tai säilyttäjäpankin tilin moniportaisen rakenteen.

Arvopaperimarkkinat ja niiden sääntely ovat viime vuosina olleet voimakkaassa kansainvälisessä murroksessa. Osakekaupan selvitysrakenteiden kansainvälinen tehostuminen ei hyödytä kotimaisia sijoittajia. Moniportaisuus takaisi kustannusmielessä suomalaisten piensijoittajien tasa-arvoisemman aseman ulkomaisten suursijoittajien kanssa.

Viranomaisten riittävä tiedonsaanti varmistettava

Finanssialan Keskusliitto pitää arvopaperimarkkinoiden kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän esitystä hyvänä. Moniportaisuuteen liittyen pidetään tärkeänä, että viranomaisten riittävä tietojensaanti varmistetaan. Työryhmän esityksessä viranomaistahoilla, kuten verohallinnolla ja ulosottoviranomaisilla, tulee olla mahdollisuus saada monipuolisesti tietoja moniportaisesti hallittujen arvopaperien tilinhaltijoista.

Finanssialan Keskusliitossa työryhmän esitystä pidetään tärkeänä keskustelunavauksena. Erityisesti moniportaisuuden käyttöönottoa toivotaan pikaisesti. Edelleen Finanssialan Keskusliitossa kannatetaan ehdotusta viranomaisyhteistyön tiivistämisestä. Parempi viranomaisten välinen yhteistyö tehostaisi mm. harmaan talouden torjuntaa.

Lisätietoja:
Finanssialan Keskusliiton tiedote ”Arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistus lisää suomalaisten arvopaperimarkkinoiden kilpailukykyä

Posted in Uncategorized | Comments closed

Sijoittajakursseilta oppia säästämiseen

Piensijoittajakoulutukselle on entistä suurempi kysyntä. Finanssikriisi seurauksineen on jo itsessään haastanut sekä sijoittamista että säästämistä. Lisäksi markkinoille tulee jatkuvasti uusia sijoitustuotteita, ja vanhatkin tuotteet elävät muutosten aikaa.

Pankkien näkökulmasta valtaosa suomalaisista ei pidä itseään sijoittajina vaan säästäjinä. Sijoittajakurssi saattaa nimenä kuulostaa pelottavalta tai itselle sopimattomalta. Säästäjät ja sijoittajat puolestaan ovat kriittisiä pankkien melko varovaiselle sijoitusneuvonnalle.

Sijoittajakursseja vaikea löytää

Piensijoittajakoulutusta on Suomessa tarjolla, mutta kysyntään nähden liian vähän ja liian harvassa. Kursseja kannattaa tiedustella oman paikkakunnan kansalais- ja työväenopistoilta sekä ammattikorkeakouluista, avoimesta korkeakoulusta ja kesäyliopistosta.

Helsingin Osakesäästäjät on järjestänyt kursseja Helsingissä säännöllisesti jo 27 vuotta. Osakesäästämisestä kiinnostuneet pääsevät puolestaan suurimmissa kaupungeissa Pörssisäätiön vuosittaisiin pörssi-iltoihin. Netistä koulutusta ei kannata summamutikassa ostaa, sillä se on helposti kallista eikä koulutuksen sisällöstä tai tasosta ole takuita.

Piensijoittajakoulutuksen painopisteen tulisi olla talouden yleistietoudessa

Piensijoittajakoulutuksen tulisi ennen kaikkea edistää yleistä kansantaloudellista tietämystä. Perusymmärrys talouden mekaniikasta ja lainalaisuuksista on tarpeen niin säästäjälle kuin sijoittajallekin.

Sen sijaan pörssiyhtiöiden tunnuslukuja säästäjän tai piensijoittajan ei tarvitse oppia tulkitsemaan. Varsinkin isoista pörssiyrityksistä ja yhtiöistä on paljon saatavilla valmiiksi analysoitua tietoa kaikissa tiedotusvälineissä, ei pelkästään talouteen keskittyneissä medioissa.

Lisätietoja esimerkiksi Helsingin Osakesäästäjien Minä sijoittajana kurssista ja Pörssisäätiön kevään Pörssi-iltojen aikataulusta löytyy alla mainituilta nettisivuilta.

Lähteet

Helsingin Osakesäästäjät
Pörssisäätiö
Simola, Ulla, ”Oppi antaa osumatarkkuutta sijoittamiseen” 8.2.2011.

Posted in Uncategorized | Comments closed

Rahastomarkkinat vakautuneet, korkomarkkinoilla edelleen epävarmuutta

Finanssialan Keskusliitto on julkaissut vuoden 2010 sijoitusrahastoja koskevan rahastoraportin. Viime vuosi alkoi ja päättyi sijoitusmarkkinoilla myönteisesti.

Rahastomarkkinat heijastelevat niiden pohjana olevien sijoitusmarkkinoiden liikkeitä. Kiinnostavaa onkin, mitä raportin perusteella voidaan päätellä vuoden 2011 rahastomarkkinoiden näkymistä.

Rahastopääoma kasvussa, tulevaa vaikea ennustaa

Alkuvuonna rahastopääoma kasvoi toukokuuhun mennessä lähes kolme miljardia euroa päätyen 59,0 miljardiin euroon. Kehitys kääntyi selvään laskuun toukokuussa. Heikko markkinakehitys ja negatiiviset nettomerkinnät pudottivat rahastopääoman alimmillaan 56,4 miljardiin euroon.

Loppuvuosi 2010 oli markkinoilla myönteinen, ja rahastopääomat kasvoivat tasaisesti. Marras- ja joulukuun lievästi negatiivisista nettomerkinnöistä huolimatta suotuisa markkinakehitys vaikutti positiivisesti rahastopääomaan. Vuoden 2010 lopulla rahastopääomaa oli 61,5 miljardia euroa.

Epävarmuus korkomarkkinoilla ei ole poistunut, vaikka markkinat näyttäv vakautuneen. Markkinoiden kehityksen ennakointi on haasteellista, koska reaalitalous reagoi viiveellä negatiivisiin yllätyksiin korkorintamalla.

Sijoittajat reagoivat nopeasti markkinoiden muutoksiin

Muutokset markkintilanteissa saavat sijoittajat reagoimaan entistä nopeammin. Sijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu tällä hetkellä olsake- ja pitkän koron rahastoihin erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Uutta pääomaa kehittyvien markkinoiden osakerahastot keräsivät viime vuonna 969 miljoonaa euroa.

Kotitalouksilla on yhä merkittävämpi osuus rahastopääomasta. Arviolta 800 000 kotitaloutta omistaa rahastosijoituksia yhteensä 13,2 miljardia euroa eli 21,7 %. Kun rahastosijoituksiin lasketaan mukaan kotitalouksien vakuussidonnaiset sijoitukset, kotitalouksien osuus rahastosijoituksista nousee 25 miljardiin euroon, mikä on 41,1 % rahastopääomasta.

Sijoitusrahastolain muutos helpottaa rahastojen vertailua

Suomen sijoitusrahastolakiin on parhaillaan tekeillä lakimuutos. Lakimuutos koskee Sijoitusrahastodirektiivi IV:n saattamista osaksi Suomen sijoitusrahastolakia.

Sijoittajien kannalta lakimuutoksessa keskeistä on ns. avaintietoesitteen käyttöönotto. Esitteen tarkoituksena on yhdenmukaistaa rahastoista annettavat avaintiedot. Esite perustuu EU-komission asetukseen ja se tulee helpottamaan eri rahastojen vertailua.

Muutos sijoitusrahastolaissa astuu voimaan alkusyksystä.

Lisätietoa sijoitusrahastoista ja rahastoraportti Finanssialan Keskusliiton sivuilla osoitteessa http://www.fkl.fi/

Posted in Uncategorized | Comments closed

Euroopan talouskevät poliittisesti arkojen päätösten aikaa

EU-komissio esittelee vuotuisen kasvukatsauksensa keskiviikkona 12.1.2011. Keskeisinä toimenpiteinä komissio pitää alijäämien supistamista sovittua enemmän sekä talouskasvun pönkittämistä rakenteellisilla muutoksilla, jotta valtioiden menot saadaan laskuun ja markkinoiden vilkkaus nousuun.

Jäsenmaiden mielestä 0,5 prosentin alijäämän vuotuinen vähentäminen suhteessa bruttokansantuotteeseen riittää. Komissio esittää budjettivajeiden vähentämistä vähintään prosentilla vuodessa. Yli prosentinkaan korjaukset eivät välttämättä riitä valtioiden velkataakkojen supistamiseen pidemmällä, kahdenkymmenen vuoden, aikavälillä.

Komission tulevan kevään maakohtaiset suositukset aiheuttavat ristiriitoja, sillä jäsenmaiden näkemykset talousremontin toimenpiteistä poikkeavat EU-komission suosittelemista ripeistä lisätoimista. Velkataakkojen supistamisen lisäksi muitakin lisätoimenpiteitä tarvitaan, sillä velkaantuminen, hidas talouskasvu ja huonosti toimivat finanssimarkkinat vaikuttavat toisiinsa heikentäen Euroopan taloutta entisestään.

Osakekurssit laskussa

Euroopan osakekurssit laskivat maanantaina 10.1. Eurooppalainen FTSE Eurofirst 300 -indeksi vahvistui vuoden alussa kaksi prosenttia, mutta heikkeni jälleen lähes prosentilla. Euro puolestaan kävi alhaisimmillaan sitten viime syyskuun, 1,286 dollarissa. Osakekurssien lasku ja yleinen epävakaus johtuvat euroalueen talouskriisistä, joka edelleen koettelee Euroopan talousmarkkinoita.

Myös Portugalin ja Kreikan valtionlainojen korot kävivät uusissa ennätyslukemissa. Portugalin kymmenen vuoden velkakirjojen korko pyöri seitsemän prosentin tuntumassa. Kreikan kymmenen vuoden valtionvelan korkoero Saksan riskittöminä pidettyihin vastaaviin lainoihin verrattuna ylsi kymmeneen prosenttiin. Valtioiden lainakustannusten nousu heijastaa sijoittajien luottamuspulaa maiden velanmaksukykyyn.

Osakekurssit laskussaEuroopan osakekurssit laskivat maanantaina 10.1. Eurooppalainen FTSE Eurofirst 300 -indeksi vahvistui vuoden alussa kaksi prosenttia, mutta heikkeni jälleen lähes prosentilla. Euro puolestaan kävi alhaisimmillaan sitten viime syyskuun, 1,286 dollarissa. Osakekurssien lasku ja yleinen epävakaus johtuvat euroalueen talouskriisistä, joka edelleen koettelee Euroopan talousmarkkinoita.Myös Portugalin ja Kreikan valtionlainojen korot kävivät uusissa ennätyslukemissa. Portugalin kymmenen vuoden velkakirjojen korko pyöri seitsemän prosentin tuntumassa. Kreikan kymmenen vuoden valtionvelan korkoero Saksan riskittöminä pidettyihin vastaaviin lainoihin verrattuna ylsi kymmeneen prosenttiin. Valtioiden lainakustannusten nousu heijastaa sijoittajien luottamuspulaa maiden velanmaksukykyyn.

Portugalille pikaista apua Euroopan keskuspankilta

Markkinoiden päähuomio on tällä hetkellä Portugalissa. Portugali kieltää toistaiseksi tarvitsevansa Kreikan ja Irlannin tavoin EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n laina-apua selvitäkseen talouskriisistään.

Euroopan keskuspankki saattoi tukea Portugalia ostamalla maanantaina sen velkakirjoja. EU-virkamiehet kieltävät EKP:n intervention euroalueen osakemarkkinoiden lujittamiseksi hätätoimenpiteenä juuri Portugalin tilanteen laukaisemiseksi. Huhut EKP:n toimenpiteistä sekä siitä, että Ranska ja Saksa painostaisivat Portugalia kääntymään muiden euromaiden hätärahoituksen puoleen, saivat kuitenkin Portugalin kymmenen vuoden velkakirjojen korot maanantai-iltaan mennessä alle 7 prosenttiin.

EU-komission kasvukatsauksen toimintaohjeet

EU-komissio antaa kasvukatsauksessaan viisi keskeistä neuvoa tuleville vuosille. Ensinnäkin komissio suosittelee valtion menojen leikkaamista veronkorotusten sijaan. Komission mielestä mahdolliset veronkorotukset eivät saa kohdistua työntekoon eivät yrittämiseen.

Toinen komission ohje on tehdä talouskasvun toimenpiteistä selkeä suunnitelma kotitalouksien ja yritysten luottamuksen lisäämiseksi. Komissio tosin huomauttaa kolmanneksi, etteivät suunnitelmat toimi, elleivät jäsenmaiden lait ja järjestelmät tue niiden toteuttamista.

Posted in Uncategorized | Comments closed

Finanssialan Keskusliitto julkisti hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2011-2014

Finanssialan Keskusliitossa arvioidaan, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisen kannalta keskeisiksi nousevat tulevalla hallituskaudella uuden kasvun löytäminen, kansallisen kilpailukyvyn varmistaminen sekä julkisen talouden vakauttaminen. Finanssialan Keskusliitto esittää, että hallitusohjelmaan kirjataan sisällöltään seuraavanlainen kappale:

”Globaali finanssikriisi osoitti, että toimivat rahoitus-, vakuutus- ja pääomamarkkinat ovat keskeisessä roolissa yhteiskunnan kannalta. Mahdollistaakseen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisen, kasvun ja sen luoman työllisyyden sekä julkisen talouden vakauden hallitus sitoutuu varmistamaan finanssialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytykset tekemällä seuraavat toimenpiteet.”

Finanssialan Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteita vuosille 2011-2014 on kaikkiaan 11. Ne ulottuvat valtion ja EU:n tason päätöksenteosta kansalaisten finanssiosaamisen vahvistamiseen sekä veroratkaisuista eläketurvaan.

Säänneltyä sääntelyä

FK:n hallitusohjelmatavoitteisiin on kirjattu useita sekä kansallisen että EU-tason talouden sääntelyä koskevia päämääriä. Niille kaikille on yhteistä se, että hallituksen edellytetään arvioivan kattavasti sääntelyhankkeiden vaikutukset reaalitalouteen ja finanssialan asiakkaisiin. Myös suomalaisten finanssimarkkinoiden erityispiirteet tulisi huomioida.

Erilaisten sääntelyhankkeiden lisäksi EU:ssa on valmistelussa monia suojajärjestelmiä. Näihin kuuluvat talletussuoja, sijoittajien korvausrahasto ja vakuutusalan yhteistakuujärjestelmä. FK:n hallitusohjelmatavoitteissa hallituksen tulee minimoida suojajärjestelmiin liittyvien hankkeiden moraalikatovaikutukset.

Toimenpideohjelma kansalaisten finanssiosaamisen vahvistamiseksi

Finanssialan Keskusliitto peräänkuuluttaa kansalaisten hyvää kokonaiskäsitystä yksityistalouden hoitamisen ja markkinoilla toimimisen perusteista. Kokonaiskäsitykseen kuuluvat taloudellisten riskien ymmärtäminen, kestävä omaa rahankäyttöä koskeva päätöksenteko sekä säästämisen ja luotonoton merkityksen käsittäminen. FK:n mielestä ”finanssiosaaminen parantaa koko talouden vakautta sekä tukee myös taloudellisen syrjäytymisen ehkäisytyötä.”

FK:n hallitusohjelmatavoitteissa kansalaisten finanssiosaamisen vahvistaminen turvataan sitouttamalla hallitus luomaan tavoiteohjelma. Tavoite- tai toimenpideohjelmalla halutaan paitsi kasvattaa kansalaisten finanssiosaamista, myös parantaa oman talouden hallintaa. Keskeisenä lisätoimenpiteenä FK esittää talous- ja finanssiasioiden opetuksen lisäämistä koulujen opetussuunnitelmissa.

Posted in Uncategorized | Comments closed

Suomesta yksi EU:n kriisitaloushallinnan maksajista

Brysselissä käydään parhaillaan neuvotteluja uudesta, pysyvästä kriisinhallintajärjestelmästä. Järjestelmän äänekkäin puolestapuhuja on Saksa. Uusi järjestelmä tähtää mahdollisuuteen panna euroalueen tulevat kriisimaat velkasaneeraukseen. Euromaiden nykyisten ongelmien hoitoon uudella järjestelmällä ei pystytä vaikuttamaan.

Aiemmat talousanalyysit ovat toistuvasti osoittaneet, että EU:n talouskriisihallinnoinnin seuraukset ovat erityisen epäedullisia pienille, taloutensa hyvin hoitaneille jäsenmaille, kuten Suomelle. Uudistuksilla pyritään kuitenkin ehkäisemään tulevat talouskriisit, mistä hyötyvät kaikki jäsenmaat. Kreikan kriisi osoitti selkeästi, miten yhden jäsenmaan talouskriisi horjuttaa koko euroalueen taloutta ja vaikuttaa siten sen kaikkiin jäsenmaihin.

EU:n leikattava kulujaan

Torstaina 28.10. pidetyssä EU-huippukokouksessa sovittiin taloussääntöjen tiukentamisesta. EU-presidentti Herman van Rompuyn johtama työryhmä oli päättänyt niistä alustavasti jo aiemmin tänä vuonna.

Huippukokouksessa esitettiin unionin budjetin korottamista kuudella prosentilla. Erityisesti Britannia vastusti ehdotusta ankarasti. Pääministeri David Cameronin mielestä EU:n on leikattava talouskriisien koettelemien jäsenmaiden tavoin kulujaan.

Kulujen karsiminen on ensiarvoisen tärkeää. Tilastot osoittavat euromaiden velkaantuvan hälyttävää vauhtia. Kun julkisen talouden alijäämä euromaissa oli vuonna 2007 -0,6 % suhteessa bruttokansantuotteeseen, on se tänä vuonna jo -6,6 %. Kaikkien euromaiden keskiarvo julkisen velan määrästä bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2007 66 %. Tänä vuonna vastaava määrä on 85 %, ja ensi vuoden vastaavan luvun arvioidaan olevan jo 89 %.

Kriisinhallintajärjestelmä muuttaa EU:n perussopimusta

Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan uusi kriisinhallintajärjestelmä vaatii EU:n perussopimuksen muutoksen. Ongelmamaiden velkasaneeraus halutaan pysyvästi kirjata sopimukseen. Mikäli perussopimusmuutosta ei toteuteta, Saksa voi joutua ongelmiin perustuslakituomioistuimen kanssa.

”Toimintatavat, jotka vaarantavat euron ja rahaliiton, ovat toimintatapoja, jotka ravistavat koko EU:n perustaa”, Merkel selvitti.

Euroopan unionin perussopimuksen muuttaminen on vaikeata. Kokemuksesta tiedetään sen sitovan päätöksentekoresursseja pitkäaikaisiin teknisiin kiistoihin. Edellinen perussopimusremontti kesti kaikkiaan kahdeksan vuotta. Muutosta hidastaa myös pelko siitä, että jäsenmaat käyttävät sopimusremonttia viedäkseen läpi muitakin sopimusmuutoksia.

Suomi on periaatteessa ollut haluton koskemaan perussopimukseen. Pääministeri Mari Kiviniemi on kuitenkin ilmoittanut toistaiseksi viimeisenä kantanaan, ettei Suomi kieltäydy perussopimusremontista. Myös muut EU-jäsenmaat ovat alkaneet taipua Saksan vaatimuksiin.

Posted in Uncategorized | Comments closed

Viitebudjetista apua säästämiseen ja oman talouden hallintaan

Kuluttajatutkimuskeskus julkaisi 19.10. tutkimustuloksensa elämisen hinnasta. Tutkimuksessa kartoitettiin kohtuullisen elämisen minimiviitebudjetit tutkijaryhmän ja 53-henkisen eri puolilla Suomea asuvan kuluttajaraadin toimesta. Tutkimus on osa laajempaa perustuvan tasoa eri näkökulmista valottavaa tutkimushanketta.

Viitebudjetit laadittiin hyödyntämään pankkien lainaneuvotteluja, taloustiedon opetusta sekä viranomaistyöskentelyä toimeentuloturvan tason määrittelemiseksi. Talous- ja velkaneuvonnassa tutkimustuloksia voidaan käyttää Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan toimeentulon suunnitteluun ja seurantaan. Tavalliset kansalaiset hyötyvät tutkimuksesta oman taloutensa hallintaan.

Kohtuullisen arjen osatekijöitä

Siedettävään elämään kuuluvat kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksessa muutkin kuin elämiselle välttämättömät asumis-, ruoka- ja vaatemenot. Tämän päivän Suomessa pakollisia ovat mm. tietokone, matkapuhelin ja sanomalehti. Kohtuullisen elämän viitebudjetit on laadittu siten, etteivät niihin sisälly välttämättömät asumiskustannukset tai liikkuminen kodin ja työpaikan välillä.

Kohtuullisen arjen välttämättömyyksiin lasketaan myös terveyteen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin, henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotivakuutukseen tarvittava minimisumma. Tutkija Anna-Riitta Lehtinen toteaa kuitenkin viitebudjettien olevan nimenomaan minimibudjetteja: ”Laaditut budjetit ovat niukkoja, jos niitä verrataan siihen, mitä suomalaiset ovat kuluttaneet tilastojen perusteella.” Minimaalisinakin viitebudjetit ylittävät silti esimerkiksi toimeentulotuen.

Oman talouden hallinnan apuvälineitä

Tutkimusten mukaan suomalaiset eivät juuri suunnittele omaa taloudenhoitoaan. Hyvin harva tekee kotitalouden budjettia edes vuositasolla. Kuluttajatutkimuskeskuksen Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjetit -tutkimus antaa erinomaiset välineet suunnitella omaa taloutta. Yhtäältä siihen voi verrata oman tulotason riittävyyttä. Toisaalta sitä kannattaa hyödyntää säästämisen ja sijoittamisen suunnittelussa.

Viitebudjetit antavat suuntaa oman kulutuksen ylijäämästä. Lisäksi kansalaisten omien sijoitus- ja säästötoimenpiteiden merkitys toimeentulossa kasvaa tulevina vuosina eläkejärjestelmiin ja sosiaaliturvaan odotettavissa olevien muutosten myötä.

Posted in Uncategorized | Comments closed

Kiinnostus luottojen korkosuojaukseen kasvaa

Kotitalouksien halukkuus luotonottoon on kasvussa. Tämä ilmenee Finanssialan Keskusliiton äskettäin julkaisemasta Pankkibarometrista. Luotot halutaan kuitenkin entistä paremmin suojata koronnousuilta.

Korkosuojausta toteutetaan kahdella tavalla. Korkokattosopimukset ovat luoton kiinteäkorkoisuutta suositumpia. Kiinteäkorkoisille lainoille on tyypillistä, että vain osa luotosta otetaan kiinteäkorkoisena.

Pankkibarometrista käy edelleen ilmi, että osakkeet ja rahastot ovat kotitalouksien suosituimpia sijoituskohteita. Finanssialan Keskusliiton sijoitusrahastotiedote vahvistaa asiaa tilastollisesti: osakerahastoihin sijoitettiin syyskuussa uutta pääomaa 56,8 miljoonaa euroa. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääoma kasvoi syyskuussa kaikkiaan 57,8 miljardista eurosta 59,4 miljardiin euroon.

Yritykset myötäilevät kotitalouksien suuntauksia

Pankkibarometrin III/2010 mukaan myös yritysten luotonkysynnän arvioidaan kasvavan. Tuotannon kasvu on lisännyt käyttöpääoman tarvetta. Luotonotto investointeihin on toistaiseksi vaatimatonta.

Osakkeet ovat myös yrityksissä suosittuja sijoituskohteita. Noin 75 % yritysasiakkaista vastaavista pankinjohtajista odottaa osakkeiden osuuden sijoituskohteina kasvavan. Talletusten suosion kasvun odotus yritysten sijoituskohteina on maltillisempaa. Odotukset talletusten suosion kasvuun kohdistuvat yrityksiä enemmän kotitalouksiin.

Posted in Uncategorized | Comments closed

Korkojen nousu suomalaisille riskitön

Matalan korkotason aika alkaa olla ohi. Maailmantalouden tuleva kehitys määrittelee korkojen nousun ajankohdan. Lyhyet euriborit nousevat lähemmäs ohjauskorkoa kuitenkin jo tämän vuoden puolella. Odotukset ohjauskoron nostosta ensi vuonna nostavat kahdentoista kuukauden euribor-korkoja. Ohjauskorkoa nostetaan vasta sitten, kun eurojärjestelmä luottaa talouden kasvun olevan riittävän vakaalla pohjalla.

Asuntovelallisille korkojen nousu merkitsee korkokulujen kasvua, mikä saattaa pidentää laina-aikaa. Korkotason nousu ei aiheuta merkittävää riskiä suomalaisille asuntovelallisille tai pankeille, arvioi ekonomisti Arto Elomaa. Korkojen nousu ei myöskään tule yllätyksenä suomalaisille, vaan siihen on osattu varautua.

Korkojen kasvu vähentää asuntolainojen kysyntää

Suomessa asuntolainojen viitekorkona käytetään lyhyitä markkinakorkoja. Siten korkokehitys vaikuttaa Suomessa asuntoluottojen kysyntään.

Korkojen todennäköinen nousu ei ole vielä näkynyt asuntolainojen nostojen määrässä. Kesäkuussa asuntolainoja nostettiin 1,9 miljardia euroa. Taso on lähellä finanssikriisiä edeltäneitä huippukuukausia. Sekä kotitalouksien että yritysten on silti syytä varautua korkokulujen kasvuun lähitulevaisuudessa, Elomaa muistuttaa.

Milloin talouskehitys on riittävän vakaata korkojen nostamiselle?

Euroalueen ja maailmantalouden kasvukehitys on edelleen haurasta. Kun kansainvälinen finanssikriisi kääntyi talouskriisiksi vuonna 2009, tuotantomääriä laskettiin ja varastoja alasajettiin. Talousnäkymät selkenivät hieman vuodenvaiheessa 2009-10, ja varastoja alettiin taas täydentää. Varastojen täyttyminen ja elvytyspakettien loppuminen hidastavat kysyntää. Elomaan mielestä keskeinen kysymys juuri nyt on: “Kykeneekö talouksien oma dynamiikka nyt luomaan uutta kysyntää, joka ei perustu pelkkään velanottoon?”

Inflaatio on jo noussut. Se nousee jatkossakin, koska julkisen sektorin verot ja maksut nousevat edelleen. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä jarruttelee tällä hetkellä korkojen nousua. Myös inflaatiota ennakoivat raha-aggregaatit kehittyvät hitaasti, mikä omalta osaltaan tekee koronnostosta epätodennäköistä.

Korkojennousu saattaa olla kovempaa, kuin mitä nyt osataan ennakoida, kun eurojärjestelmän keskeisen raha-aggregaatin, M3:n, kasvu kiihtyy. Lisäksi liian pitkään jatkuvaa matalaa korkotasoa pidetään keskeisenä finanssi- ja talouskriisin syynä.

Lähde:
Elomaa, Arto 2010: “Euroalueen rahapolitiikka nostaa markkinakorkoja”. Finanssimarkkinakatsaus, syyskuu 2010. Finassialan Keskusliitto.

Posted in Uncategorized | Comments closed

Kullassa vara parempi

Talouden taantuma ja heikko tai epävarma talouskehitys saavat sijoittajat kiinnostumaan kullasta. Kullan hinta on viimeisten viiden vuoden aikana noussut sata prosenttia. Ja nousu jatkuu. Tällä hetkellä unssi kultaa (31 g) maksaa 1241 dollaria (noin 962 euroa). Asiantuntijat arvioivat kullan unssihinnan ylittävän 1500 dollarin rajan vielä tämän vuoden puolella.

Kullan hinnannousuun on monia syitä. Tällä vuosituhannella keskuspankit ovat sopineet keskenään kullan myyntiajankohdista ja myytävän kullan määrästä. Keskuspankit ovat oppineet, ettei ole viisasta myydä suuria kultavarantoja kerralla samaan aikaan monen muun keskuspankin kanssa. Kaivosyhtiöt eivät myöskään enää myy koko tuotantoaan etukäteen pitkillä kauppasopimuksilla. Muita keskeisiä syitä kullan hinnan nousuun ovat erilaiset talouden kriisit: pankkikriisit, valtioiden velkaongelmat ja talouden taantuma. Taantuma on saanut myös suursijoittajat keinottelemaan kullalla.

Sijoitus kultaan on aina hyvä sijoitus

Kultaa pidetään hyvänä sijoituskohteena niin talouden myötä- kuin vastamäessä. Talouden epävarmuuden aikana kulta pitää arvonsa. Todennäköisesti sen arvo jopa nousee merkittävästi, kuten 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen on osoittanut. Myös talouden elpyminen säilyttää kullan arvoa, sillä ostovoiman lisääntyminen tarkoittaa myös laadukkaiden kultakorujen ostamista.

Mikään sijoituskohde ei ole täysin riskitön, ei edes kulta. Kullan hinta voi romahtaa, jos kullalla keinottelevat suursijoittajat alkavat myydä kultavarantojaan suurissa määrin ja samanaikaisesti. Tässä mielessä sijoittajien käyttäytymistä on syytä pitää silmällä.

Lähteet:
Oakley, David & Mackenzie, Michael 2010: “Investors turn to linkers and gold to hedge uncertainty”. Financial Times 3.9.2010.
Räisänen, Kari 2010: “Kaikki haluavat kultaa”. Helsingin Sanomat 6.9.2010.

Posted in Uncategorized | Comments closed
  • Parhaat korot pankeissa ja vertaislainapalveluissa 18.7.2018

    Pankki 3kk 6kk 12kk 24kk
    Aktia 0.10 0.10 0.10 0.10
    Bigbank 0.60 0.90 1.25 1.45
    Suupohjan OP 0.00 0.10 0.15 0.20
    Hypo 0.00 0.30 0.30 0.30
    Vertaislainapalvelu korot p.a.
    Fellow Finance 9,80%
    Fixura 8,30%
    Lainaaja 9,15%