Korkojen nousu suomalaisille riskitön

Matalan korkotason aika alkaa olla ohi. Maailmantalouden tuleva kehitys määrittelee korkojen nousun ajankohdan. Lyhyet euriborit nousevat lähemmäs ohjauskorkoa kuitenkin jo tämän vuoden puolella. Odotukset ohjauskoron nostosta ensi vuonna nostavat kahdentoista kuukauden euribor-korkoja. Ohjauskorkoa nostetaan vasta sitten, kun eurojärjestelmä luottaa talouden kasvun olevan riittävän vakaalla pohjalla.

Asuntovelallisille korkojen nousu merkitsee korkokulujen kasvua, mikä saattaa pidentää laina-aikaa. Korkotason nousu ei aiheuta merkittävää riskiä suomalaisille asuntovelallisille tai pankeille, arvioi ekonomisti Arto Elomaa. Korkojen nousu ei myöskään tule yllätyksenä suomalaisille, vaan siihen on osattu varautua.

Korkojen kasvu vähentää asuntolainojen kysyntää

Suomessa asuntolainojen viitekorkona käytetään lyhyitä markkinakorkoja. Siten korkokehitys vaikuttaa Suomessa asuntoluottojen kysyntään.

Korkojen todennäköinen nousu ei ole vielä näkynyt asuntolainojen nostojen määrässä. Kesäkuussa asuntolainoja nostettiin 1,9 miljardia euroa. Taso on lähellä finanssikriisiä edeltäneitä huippukuukausia. Sekä kotitalouksien että yritysten on silti syytä varautua korkokulujen kasvuun lähitulevaisuudessa, Elomaa muistuttaa.

Milloin talouskehitys on riittävän vakaata korkojen nostamiselle?

Euroalueen ja maailmantalouden kasvukehitys on edelleen haurasta. Kun kansainvälinen finanssikriisi kääntyi talouskriisiksi vuonna 2009, tuotantomääriä laskettiin ja varastoja alasajettiin. Talousnäkymät selkenivät hieman vuodenvaiheessa 2009-10, ja varastoja alettiin taas täydentää. Varastojen täyttyminen ja elvytyspakettien loppuminen hidastavat kysyntää. Elomaan mielestä keskeinen kysymys juuri nyt on: “Kykeneekö talouksien oma dynamiikka nyt luomaan uutta kysyntää, joka ei perustu pelkkään velanottoon?”

Inflaatio on jo noussut. Se nousee jatkossakin, koska julkisen sektorin verot ja maksut nousevat edelleen. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä jarruttelee tällä hetkellä korkojen nousua. Myös inflaatiota ennakoivat raha-aggregaatit kehittyvät hitaasti, mikä omalta osaltaan tekee koronnostosta epätodennäköistä.

Korkojennousu saattaa olla kovempaa, kuin mitä nyt osataan ennakoida, kun eurojärjestelmän keskeisen raha-aggregaatin, M3:n, kasvu kiihtyy. Lisäksi liian pitkään jatkuvaa matalaa korkotasoa pidetään keskeisenä finanssi- ja talouskriisin syynä.

Lähde:
Elomaa, Arto 2010: “Euroalueen rahapolitiikka nostaa markkinakorkoja”. Finanssimarkkinakatsaus, syyskuu 2010. Finassialan Keskusliitto.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink. Post a comment or leave a trackback: Trackback URL.

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *

*
*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

  • Parhaat korot pankeissa ja vertaislainapalveluissa

    Pankki 3kk 6kk 12kk 24kk
    Aktia 0.30 0.30 0.60 0.80
    Bigbank 0.60 0.90 1.25 1.45
    Suupohjan OP 0.00 0.20 0.50 0.60
    Hypo 0.15 0.40 0.40 0.40
    Vertaislainapalvelu korot p.a.
    Fellow Finance 12,10%
    Fixura 10,25%
    Lainaaja N/A%