Suomesta yksi EU:n kriisitaloushallinnan maksajista

Brysselissä käydään parhaillaan neuvotteluja uudesta, pysyvästä kriisinhallintajärjestelmästä. Järjestelmän äänekkäin puolestapuhuja on Saksa. Uusi järjestelmä tähtää mahdollisuuteen panna euroalueen tulevat kriisimaat velkasaneeraukseen. Euromaiden nykyisten ongelmien hoitoon uudella järjestelmällä ei pystytä vaikuttamaan.

Aiemmat talousanalyysit ovat toistuvasti osoittaneet, että EU:n talouskriisihallinnoinnin seuraukset ovat erityisen epäedullisia pienille, taloutensa hyvin hoitaneille jäsenmaille, kuten Suomelle. Uudistuksilla pyritään kuitenkin ehkäisemään tulevat talouskriisit, mistä hyötyvät kaikki jäsenmaat. Kreikan kriisi osoitti selkeästi, miten yhden jäsenmaan talouskriisi horjuttaa koko euroalueen taloutta ja vaikuttaa siten sen kaikkiin jäsenmaihin.

EU:n leikattava kulujaan

Torstaina 28.10. pidetyssä EU-huippukokouksessa sovittiin taloussääntöjen tiukentamisesta. EU-presidentti Herman van Rompuyn johtama työryhmä oli päättänyt niistä alustavasti jo aiemmin tänä vuonna.

Huippukokouksessa esitettiin unionin budjetin korottamista kuudella prosentilla. Erityisesti Britannia vastusti ehdotusta ankarasti. Pääministeri David Cameronin mielestä EU:n on leikattava talouskriisien koettelemien jäsenmaiden tavoin kulujaan.

Kulujen karsiminen on ensiarvoisen tärkeää. Tilastot osoittavat euromaiden velkaantuvan hälyttävää vauhtia. Kun julkisen talouden alijäämä euromaissa oli vuonna 2007 -0,6 % suhteessa bruttokansantuotteeseen, on se tänä vuonna jo -6,6 %. Kaikkien euromaiden keskiarvo julkisen velan määrästä bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2007 66 %. Tänä vuonna vastaava määrä on 85 %, ja ensi vuoden vastaavan luvun arvioidaan olevan jo 89 %.

Kriisinhallintajärjestelmä muuttaa EU:n perussopimusta

Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan uusi kriisinhallintajärjestelmä vaatii EU:n perussopimuksen muutoksen. Ongelmamaiden velkasaneeraus halutaan pysyvästi kirjata sopimukseen. Mikäli perussopimusmuutosta ei toteuteta, Saksa voi joutua ongelmiin perustuslakituomioistuimen kanssa.

”Toimintatavat, jotka vaarantavat euron ja rahaliiton, ovat toimintatapoja, jotka ravistavat koko EU:n perustaa”, Merkel selvitti.

Euroopan unionin perussopimuksen muuttaminen on vaikeata. Kokemuksesta tiedetään sen sitovan päätöksentekoresursseja pitkäaikaisiin teknisiin kiistoihin. Edellinen perussopimusremontti kesti kaikkiaan kahdeksan vuotta. Muutosta hidastaa myös pelko siitä, että jäsenmaat käyttävät sopimusremonttia viedäkseen läpi muitakin sopimusmuutoksia.

Suomi on periaatteessa ollut haluton koskemaan perussopimukseen. Pääministeri Mari Kiviniemi on kuitenkin ilmoittanut toistaiseksi viimeisenä kantanaan, ettei Suomi kieltäydy perussopimusremontista. Myös muut EU-jäsenmaat ovat alkaneet taipua Saksan vaatimuksiin.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink. Post a comment or leave a trackback: Trackback URL.

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *

*
*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

  • Parhaat korot pankeissa ja vertaislainapalveluissa

    Pankki 3kk 6kk 12kk 24kk
    Aktia 0.30 0.30 0.60 0.80
    Bigbank 0.60 0.90 1.25 1.45
    Suupohjan OP 0.00 0.20 0.50 0.60
    Hypo 0.15 0.40 0.40 0.40
    Vertaislainapalvelu korot p.a.
    Fellow Finance 12,10%
    Fixura 10,25%
    Lainaaja N/A%