Vertaislainoista kilpailukykyisiä pitkäaikaissijoituskohteita?

Suomessa on noin vuoden verran myönnetty niin kutsuttuja vertaislainoja. Lainan ottajalle tällaisen toiselta nimeltään sosiaalisen lainaamisen etuina pidetään pankkilainoja ja vikavippejä edullisempia korko- ja muita lainakuluja. Lainaajia puolestaan houkutellaan vetoamalla esimerkiksi määräaikaistalletustilejä parempiin korkotuottoihin.

Sijoittajan näkökulmasta vertaislainatoiminta voi olla monella tapaa houkutteleva vaihtoehto. Sijoituksensa korkotuoton voi itse määritellä, ja sijoittamisen syrjään pääsee pienelläkin summalla. Toisin kuin pankkien ja pankkikonsernien tarjoamilla määräaikaistalletustileillä, lainan eli sijoituksen pääoman tai sijoituksen määräajan pituutta ei ole ennalta määritelty vähimmäismääräiseksi. Viime kädessä nämä ehdot määritellään lainanhakijan ja sen myöntäjän kesken rahanlainauksen huutokauppamaisilla markkinapaikoilla.

Sijoittaminen on aina riskisijoittamista

Säästö- tai sijoituskohteina vertaislainoissa on lähemmin tarkasteltuna toivomisen varaa. Sosiaalisella lainaamisella ei ole viranomaisvalvontaa – niiden valvonta ei kuulu muun rahoitustoiminnan tavoin Finanssivalvonnalle eikä Kuluttajavirastolle. Siten vertaislainoihin sijoittavan sijoituksella ei myöskään ole talletussuojaa.

Vertaislainasijoittamisesta erityisen riskialtista tekevät vaikeasti ennustettavat luottotappiot. Vertaislainapalveluja tarjoavat yritykset kantavat vastuun lyhentämättömien ja maksamattomien lainojen laskutuksesta ja perinnästä. Viime kädessä vertaislainan sijoittajaosapuoli saattaa kärsiä luottotappioista keskimääräisiä luottotappioprosentteja enemmän joko pääoman kotouttamisen viivästymisenä tai sen osittaisena menetyksenä. Näiden huutokaupattavien vakuudettomien lainojen hakijoille kun luottotietovaatimukset saattavat olla pankkeja ja pikavippiyrityksiä väljemmät. Ainakin silloin, kun lainanhakija on valmis maksamaan sijoittajalle kovaa korkoa.

Kaikkiin sijoitusmuotoihin sisältyy riskejä. Vertaislainojen riskejä pyritään minimoimaan muun muassa neuvomalla sijoittajia hajauttamaan sijoituksensa usean eri lainanhakijan kesken. Vertaislainapalveluja tarjoavat yritykset saattavat myös luokitella lainanhakijoita valmiiksi sijoittajia varten. Korkotuotto-osuudella, tilinhoitomaksuilla sekä lainan järjestelypalkkioilla toimintansa rahoittavat vertaislainayritykset tarjoavatkin markkinapaikan lisäksi sekä hakijoiden luotto- että henkilötietojen tarkistuksen.

Vertaislainojen korkotuotot ovat muiden korkotulojen tavoin pääomaverotuksen alaisia. Verottaja lohkaisee korkotuloista siis 28 prosenttia. Vaikka luottotappiot ovat yrityksille vähennyskelpoisia, ne eivät ole sitä yksityishenkilöiden verotuksessa.

Nuoren sijoitusalan arviointi vaikeaa

Ilmiönä vertaislainaaminen on vanhempaa kuin pankkitoiminta. Uutena yksityishenkilöiden pienlaina- tai sijoitustoimintana ala on kuitenkin sen verran nuori, että siitä on vaikeaa vielä toistaiseksi saada merkitsevää ja suuntaa-antavaa tilastodataa. On liian varhaista arvioida, millaisia keskimääräisiä korkotuottoja vertaislainat tulevat tarjoamaan.

Yhtä varhaista on arvioida, mitkä tulevat olemaan yksityisille ja yrityksille myönnettyjen vertaislainojen todelliset luottotappiot. Jos sijoituksen korko on alhainen ja luottotappion osuus korkea, vertaislainoista voi koitua sijoittajille enemmän kuluja kuin tuottoja.

Posted in Uncategorized | Comments closed

Sijoittaminen vaatii itsekuria, mutta köyhällä itsehillintä pettää

Sekä säästäminen että sijoittaminen vaativat aikaa ja kärsivällisyyttä. Ja itsekuria. Ristiriitaisten halujen välillä tehtyjen valintojen määräytymistä on viime vuosina tutkittu paljon. Ostaa, myydä vai pitää tilanne ennallaan? Säästääkö nyt, jotta voi myöhemmin kuluttaa enemmän?

Uusin ja ilmaisuvoimaisin käyttäytymistieteellinen teoria selittää, mitä ihmiset valitsevat ristiriitaisista vaihtoehdoista ja miksi. Toisin sanoen on löytynyt selitys sille, miksi köyhät pysyvät köyhinä.

Köyhät joutuvat tekemään rikkaita enemmän valintoja

1990-luvulla syntyi niin kutsuttu rajallisen itsekontrollin teoria. Teorian mukaan itsekontrollin vaatimus yhdellä elämänalueella vähentää tahdonvoimaa muualla.

Rajallisen itsekontrollin teorian mukaan tahdonvoima – ja vapaa tahto – ovat rajallisia luonnonvaroja. Kun tahdonvoima määritellään kyvyksi ratkaista vastakkaisten halujen välinen ristiriita mahdollisimman rationaalisesti ja yksilön tarpeiden kannalta optimaalisesti, vaikeiden valintojen määrän lisääminen vähentää vastaavasti käytettävissä olevan tahdonvoiman määrää.

Köyhyys heikentää itsehillintää, koska köyhä joutuu jatkuvasti tekemään rahankäyttönsä suhteen sellaisia päätöksiä ja valintoja, joiden tekeminen ei rasita hyvin toimeentulevien henkistä kapasiteettia. Maksaako vuokra vai vakuutusmaksu? Ostaako talvitakki vai uudet housut? Voiko lähteä ystävien kanssa ulos syömään, vai pannako summa säästötilille tai sijoitusrahastoon?

Koska köyhä joutuu jatkuvasti tekemään lukuisia valintoja ja päätöksiä, itsehillintä pettää väistämättä jossakin kohden tai jollakin muulla elämänalueella. Tutkimusten mukaan jo pelkkä päätösten ajatteleminen ennen niiden varsinaista tekemistä kuluttaa varattomien henkisiä voimavaroja.

Köyhät ovat siten jatkuvasti stressaantuneempia kuin rikkaat. Tai ainakin eri tavoin stressaantuneita. Lisäksi euron kahvikuppi on kallis sille, jolla on käyttää päivässä 20 euroa, vaikka se onkin halpa sille, joka voi käyttää päivässä 200 euroa.

Sijoittaminen addiktoi, vaihtokauppa vähentää tahdonvoimaa

Rajallisen itsekontrollin teoriaa on sittemmin laajennettu koskemaan myös vaihtokauppaa. Sellaiset päätökset, joiden tekeminen vaatii kaupankäyntiä oman itsen kanssa, heikentää kykyä kerätä tahdonvoimaa tiukkoja ja tärkeitä päätöksiä varten.

Esimerkkejä vaihtokauppaa vaativasta päätöksenteosta on vaikkapa valinta isomman palkan tai enemmän vapaa-ajan välillä sekä valinta osto- ja myyntipäätösten tekemisen ja tekemättä jättämisen välillä osakemarkkinoilla. Vaikka terve järki ja alan paras tutkimustieto kehottavat välttämään jakuvaa ostamista ja myymistä, sijoittajat treidaavat jatkuvasti yhä suurempien voittojen toivossa. Siitä huolimatta, että jokainen ymmärtää, ettei sijoitusta tehdä vain kuukaudeksi kerrallaan, eikä minkään sijoituksen arvon heilahtelemista pidä seurata viikko- tai kuukausitasolla.

Kesäkuun alkupuolella julkaistu Barclays Wealthin tutkimustulos varakkaiden henkilöiden sijoitustavoista paljasti treidaamisen olevan addiktoivaa. Moni kyselyyn osallistuneista tunnusti tiedon, taidon ja järjen vastaisesti treidaavansa liikaa. Tuloksen voi palauttaa vaihtokauppaan laajennettuun rajallisen itsekontrollin teoriaan:  kun vaihtokauppaa käydään, käytöksen hillitseminen ei enää onnistu.

Säästötilit, sijoitusrahastot ja muut työkalut köyhyysloukkujen välttämiseen

Aikuisten on lähes mahdotonta lisätä tahdonvoimaansa, erityisesti pitkällä aikavälillä. Siten paras tapa turvata oma säästäminen ja sijoittaminen on sellaisiin välineisiin turvautuminen, jotka poistavat päätöksenteon ja sitä kautta tahdonvoiman käyttämisen yhtälöstä kokonaan.

Säästämisen kannalta tämä tarkoittaa sovitun summan sijoittamista säännöllisesti vaikkapa sellaisille säästö- tai sijoitusrahastotileille, joilta rahaa ei saa ulos ennen kuin tietyt raha- tai aikamäärät täyttyvät. Määräaikaistalletustilit ovat hyvä esimerkki aikaan sidotusta säästämisestä tai sijoittamisesta, mutta ne vaativat tuntuvan alkupääoman eivätkä tuota sijoituskohteina parasta mahdollista arvoa sijoitukselle.

Toinen työkalu on tuntea oma sijoittaprofiilinsa, käytettävissä oleva sijoituspääomansa ja sijoittamisensa aikajana, sekä kärsimättömyytensä tai elämäntilanteensa yleiset tahdonvoimavaatimukset. Osakesijoitusten arvot heilahtelevat enemmän kuin rahamarkkinasijoitusten tai valtionobligaatioiden. Pitkäaikainen sijoittaja menettää osakesijoituksissa kuitenkin vähiten pääoman ostovoimasta.

Posted in Uncategorized | Comments closed

Suomalaiset peräänkuuluttavat selkeämpää talousuutisointia

OP-Pohjola-ryhmä kartoitti suomalaisten omaa taloustuntemusta ja oman talouden hallintaa TNSGallupin tekemässä kyselyssä. Joka neljäs kyselyyn vastanneista piti rahaan ja talouteen liittyvien asioiden uutisointia liian epäselvänä tai epäymmärrettävänä. Tutkimuksessa vahvistui lisäksi vanha totuus siitä, että suomalaiset suunnittelevat taloudenpitoaan pidemmällä tähtäimellä huonosti tai eivät lainkaan.

Kolmannes aikuisväestöstä seuraa talousuutisointia säännöllisesti. Suurin osa OP-Pohjola-ryhmän teettämään kyselyyn vastanneista seuraa taloutta koskevaa uutisointia kuitenkin vain satunnaisesti tai ei ollenkaan. Tulos on ristiriidassa sen kanssa, miten tärkeänä suomalaiset pitävät talousasioiden tuntemista, sillä noin 60 % väestöstä pitää taloustuntemusta tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Nuoret kaipaavat uusia tapoja saada tietoa raha-asioista

Nuoret osoittavat vähiten kiinnostusta talousasioita kohtaan. Tiedon lisäksi kaivataan uusia lähestymistapoja raha-asioihin.

- Pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on oma tärkeä roolinsa siinä, että nuorille hahmottuu hyvä kokonaiskuva omasta taloudestaan, kertoo pankinjohtaja Riitta Pyhälä Helsingin OP:sta.

Oman talouden suunnitelmallisuus keskinkertaista tai huonoa

Yli 25 % suomalaisista kokee hallitsevansa omaan talouteensa liittyvät asiat keskinkertaisesti tai jopa huonosti. Omaa taloutta suunnitellaan keskimäärin korkeintaan kuukauden verran eteenpäin. Vain joka neljännes suomalaisista suunnittelee talouttaan vuotta pidemmälle.

- Oman talouden suunnittelu luo perustan hyvinvoinnin tunteelle, kertoo Pyhälä.

Tärkeimmiksi tietolähteiksi taloutta koskevissa asioissa suomalaiset ilmoittivat pankkien ja vakuutusyhtiöiden palveluneuvojat. Nuoret saavat apua myös ystäviltä ja sukulaisilta.

- Meidän pankkien ja vakuutusyhtiöiden on kerrottava talousasioista selkeästi ja ymmärrettävästi, Pyhälä painottaa.  – Haasteena on myös se, miten taloussuunnittelusta hyötyisivät kaikki, ja siinä me pankkina voimme olla avuksi.

TNSGallup haastetteli OP-Pohjola-ryhmän teettämää tutkimusta varten 1 347 iältään 18-69-vuotiasta suomalaista.

Lisätietoja:
YLE Uutiset
Pankinjohtaja Riitta Pyhälän haastattelu

Posted in Uncategorized | Comments closed

Kotitaloudet varautuvat korkojen nousuun säästämällä ja sijoittamalla

Finanssialan Keskusliitto selvitti suomalaisten kotitalouksien säästämistä ja luottokäyttäytymistä. Etenkin ne, joilla on asuntolainaa, ovat varautuneet lainankorkojen nousuun. Lainakustannusten nousuun varaudutaan sekä säästämällä että sijoittamalla. Samalla omaa taloudenhoitoa suunnitellaan entistä tarkemmin.

Rahatilanne parantunut, taloudelliset uhat vähentyneet

Suomalaisten rahatilanne on parantunut vuodentakaisesta tilanteesta. Rahatilanteen parantumisen myötä taloudellista tilannetta uhkaavia riskejä, kuten työttömyys- tai lomautusuhkia, koetaan aiempaa harvemmin.

Omaa taloutta kohtaavien riskien uhkan vähentyminen suomalaisten mielissä on selvä osoitus taantuman taittumisesta. Työllisyystilanteen ja kotitalouksien rahatilanteen parantuminen heijastuvat lainojen takaisinmaksukykyyn ja niiden maksusuunnitelmiin. Nyt nopeammin asuntolainojaan maksavien osuus on kasvussa, kun viime keväänä kasvussa oli hitaammin lainojaan takaisinmaksavien suomalaisten määrä.

Kiinnostus säästämiseen ja sijoittamiseen vahvaa

Suomalaisten kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on ollut pitkään kasvussa. Säästöjä ja sijoituksia hajautetaan aiempaa enemmän. Varoja siis sijoitetaan useisiin eri kohteisiin samanaikaisesti.

Rahasto- ja osakesäästämisen suosio on kasvussa. Silti tilisäästäminen on suomalaisten suosituin säästämisen muoto, vaikka tilisäästöjen korkotuotot ovat melko alhaisia. Säästö- ja sijoituskohteiden valinnassa turvallisuutta pidetäänkin tärkeimpänä kriteerinä kohteiden valinnassa.

Taloudellisista uhista merkittävimpänä pidetään luottokorkojen nousua. Korkojen nousuun on säästöjen ja sijoitusten lisäksi varauduttu korkokatoin ja lainaturvavakuutuksin.

Finanssialan Keskusliitto toteutti ”Kotitalouksien säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat” -tutkimuksen helmikuussa 2011. Tutkimusta varten haastateltiin 2400 15-74-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen tulokset julkistettiin 16.5.2011.

Linkki tutkimukseen (pdf)

Posted in Uncategorized | Comments closed

Sijoittajan viisi kuolemansyntiä

Tavalliset sijoittajat ovat yhdysvaltalaisen professori Terrance Odeanin mukaan epäjohdonmukaisia. Sijoituspäätökset tehdään enemmän tunteella kuin järjellä. Sijoittajat tekevät virheellisiä päätöksiä, jälkijunassa.

Sijoittajien käyttäytymistä tutkivan Odean mukaan liiallinen luottamus omiin sijoitustaitoihin ja ylenpalttinen osto ja myynti ovat suurimpia syitä siihen, että sijoittajat ovat omia pahimpia vihollisiaan. Odean listaa viisi kuolemansyntiä, joilla sijoittajat tekevät hallaa itselleen:

  1. Keskittäminen
  2. Ylpeys
  3. Pettymysten kieltäminen
  4. ”Tähtiosakkeiden” ostaminen
  5. Vuodentakaisten menestyjien seuraaminen

Sijoituksille enemmän tuottoa virheet karsimalla

Keskittäminen on sijoittamisen kuolemansynti siksi, että tosiasiassa sijoitukset kannattaa hajauttaa. Odean vetoaa hajautusstrategiassa todennäköisyysoppiin. Jos kaikki sijoitukset ovat kiinni yhdessä sijoituskohteessa, niiden arvo voi myös romahtaa kertaheitolla.

Ylpeys eli itsensä arvioiminen vähintään keskimääräistä paremmaksi ellei jopa loistavaksi sijoittajaksi käy myös tavallisen sijoittajan salkulle. ”Taitavat” piensijoittajat käyvät alati kauppaa, mutta voittavat silti kärsivällisempiä sijoittajia vähemmän.

Ymmärrys omista sijoittajantaidoista on Odeanin mukaan sidoksissa tiedon hankkimiseen. Oletuksena on, että sijoitustietous lisää tuottavaa sijoittamista, mutta näin ei välttämättä ole. Silkka tiedon määrä voi hämmentää tekemään epäviisaita sijoituspäätöksiä. Tiedon hankkiminen saattaa lisäksi lisätä perusteetonta uskoa omiin sijoitustaitoihin.

Tappio-osakkeiden myyminen viisasta sijoittamista

Tavallinen piensijoittaja ei halua myöntää tappioita, vaan pyrkii minimoimaan pettymykset. Siten hän pitää kiinni tappiollisista osakkeistaan ja odottaa niiden kurssinousua. Samalla hän pettymysten kieltämisessään myy tuotto-osakkeensa, joiden arvo kasvaa edelleen. Lisäksi tappio-osakkeiden myynti olisi verotuksellisesti edullista.

Kaksi viimeistä kuolemansyntiä kietoutuvat yhteen. ”Tähtiosakkeiden” ostamisella Odean tarkoittaa julkisuudessa myönteisesti tai hohdokkaasti esiintyneitä osakkeita. Vuodentakaisen menestyksen seuraaminen puolestaan viittaa siihen, että piensijoittaja sijoittaa viime vuonna hyvin pärjänneisiin osakkeisiin tai rahastoihin.

Odean varoittaa myös uskomasta ystävien sijoitusvinkkejä sekä seuraamasta vuodentakaisten hyvin sijoittaneiden ihmisten jalanjälkiä. Lisäksi online-sijoittaminen kannattaa tehdä muulloin kuin kahden aikaa aamuyöllä, Odean muistuttaa.

Posted in Uncategorized | Comments closed

Eläkerahastojen tuotto vaakalaudalla

Työeläkeyhtiöt tavoittelevat neljän prosentin tuottoa hoitamilleen eläkevaroille. Laskelmien mukaan neljä prosenttia on se keskituotto, joka tarvitaan työeläkkeiden rahoituksen tasapainoon.

Vuosina 2006-2010 lähes kaikki eläkerahastot jäivät keskituottotavoitteesta. Parhaan tuloksen teki Eläke-Tapiola, joka ylsi ainoana neljän prosentin vuosittaiseen reaaliseen keskituottoon kymmenen vuoden tarkastelujaksolla 2001-2010.

Neljän prosentin tuottotavoitteen vaihtoehdot ovat eläkemaksujen nostaminen tai tulevien eläkkeiden leikkaaminen. Tuottotavoite on eläkeyhtiöiden tuotto-oletus pitkällä aikavälillä. Muiden muassa Eläketurvakeskus ETK käyttää laskelmissaan neljän prosentin reaalista keskituotto-oletusta eli käytännössä oikeammin tuottotavoitetta.

Finanssikriisi nakertanut eläkerahastojen tuottoja

Yhtiöt, jotka hoitavat suomalaisten työeläkevaroja, kärsivät yhä tuottotuloksissaan parin vuoden takaisesta pörssiromahduksesta. Erityisen riskialttiita sijoituskohteita ovat olleet euroalueen valtionlainat. Esimerkiksi eläkeyhtiö Ilmarinen kärsi tuottotappioita tällaisista joukkovelkakirjoista.

Myös kiinteistösijoitusrahastot ovat edellisvuosina kärsineet merkittävistä tappioista, mikä on omalta osaltaan heikentänyt Kevan eli kuntien eläkevakuutuksen tulosta viimeisen viiden vuoden tarkastelujaksolla.

Parhaiten finanssikriisin vaikutusten ulkopuolelle ovat viime vuosina jääneet kehittyvät markkinat. Kehittyvien markkinoiden rahastosijoitukset ovat jatkuvasti tuottaneet rahastosijoituksista parhaiten. Eläke-Fennia on aivan erityisesti hyötynyt tällaisista rahastosijoituksista.

Eläkeyhtiöiden riskinottokyvyn lisääminen johtanut huonoon tulokseen

Eläkeyhtiöiden riskinottokykyä lisättiin melkoisesti vuonna 2007 niiden omasta aloitteesta. Entistä laajemmat mahdollisuudet osake- ja muihin riskipitoisempiin sijoituskohteisiin tähtäsivät aiempaa parempiin tuottoihin. Lisätuottohaaveet kuitenkin kariutuivat vuoden 2008 finanssikriisin myötä.

Suomalaisia eläkeyhtiöitä on kahdeksan. Vaikka ainoakaan niistä ei yltänyt viimeisen viiden vuoden tarkastelujaksolla neljän prosentin tuottotavoitteeseen, kolme parasta yrittäjää tässä suhteessa olivat Eläke-Tapiola, Veritas ja Varma. Huonoimman tuloksen teki Etera, jonka reaalituotto jäi tappiolliseksi.

Lisätietoja:
Eläketurvakeskus
Pietiläinen, Tuomo: ”Eläkerahojen tuotto jäi viiden vuoden sijoitustavoitteesta”. Helsingin Sanomat 27.4.2011.

Posted in Uncategorized | Comments closed

Eläkesäästämisen verokohtelun epävarmuus johtanut PS-tilien nihkeään avaamiseen

PS-tileihin on kohdistunut paljon kritiikkiä. Niiden odotettua pienempi avaaminen on herättänyt keskustelua siitä, että PS-tilit olisivat tuotteina huonoja. Syyt PS-tilien nihkeään suosioon ovat kuitenkin muualla. Suurimpana syynä lienee säästöjen verokohtelun epävarmuus niiden nostovaiheessa.

PS-tilit eli pitkäaikaissäästötilit tulivat markkinoille viime vuoden huhtikuussa. Niihin sisällytettiin samat veroedut kuin vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin, ja niiden tarkoituksena oli kannustaa suomalaisia eläkesäästämiseen. Vaikutuksen arvioidaan olleen päinvastainen.

Suomen Pankin tammikuinen tilasto kertoo suomalaisten solmineen kaikkiaan 9811 PS-sopimusta viime vuonna. Luku on pieni vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin verrattuna, joita hyvinä vuosina myytiin useita kymmeniä tuhansia. Vuonna 2010 eläkevakuutuksia myytiin noin 8400 kappaletta, eli niidenkin suosio on selvästi vähentynyt.

Uuden hallituksen verolinjauksilla vaikutuksia eläkesäästämiseen

PS-tilien verokohtelun ja kansalaisten eläkeiän muutokset poliittisessa päätöksenteossa ovat luoneet epävarmuutta sen suhteen, miten eläkevuosiin tulisi varautua. Jos pääomaveroprosentti nousee eläkeaikana säästöaikaa korkeammaksi, eläkesäästäjien veroetu katoaa.

Sampo Pankin johtaja Kimmo Laaksonen onkin  ehdottanut verokohtelun selkiyttämistä eläkesäästäjän veroprosentin lukitsemisella kiinteään verokantaan. Siten eläkesäästämisen verokohtelu ei sinänsä tuottaisi yllätyksiä.

Kiinteä verokanta ei yksinään poista eläkesäästämisen epävarmuustekijöitä

PS-tilien verokohtelun epäselvyydet säästöjä nostettaessa eivät yksinään selitä PS-sopimusten solmimisen vähyyttä. Lisäriskiä aiheuttavat mahdollinen eläkeiän nostaminen sekä säästöjen nostoajan pidentäminen.

Nykyisin eläkesäästöjen noston aloittaminen on kytketty viralliseen eläkeikään. Eläkeiän nostaminen lykkää myös säästöjen nostamista. Lisäksi eläkesäästöt sai aiemmin nostaa kahdessa vuodessa. Nostoajan pidentäminen on johtanut siihen, että nykyinen eläkesäästöjen nostoaika venyy tavallisesti kymmeneen vuoteen.

Posted in Uncategorized | Comments closed

Palkansaajien tutkimuslaitos ennakoi Suomelle talouskasvua

Julkinen talous ylijäämäinen jo ensi vuonna

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) on juuri julkaissut ennusteen ensi vuoden talouskasvusta. Tuoreessa suhdanne-ennusteessa arviota myös tämän vuoden talouskasvusta on hieman nostettu.

Suomen kokonaistuotannon odotetaan kiihtyvän tänä vuonna 3,8 prosenttiin. Vuosi sitten bruttokansantuotteen vastaava ennusteluku oli 3,5 ja puoli vuotta sitten 3,7 prosenttia.

PT:n mukaan Suomi on elpynyt taantumasta odotuksia paremmin. Siksi myös suhdanne-ennustetta tarkistettiin ylöspäin tämän vuoden osalta jo kolmannen kerran.

Työttömyys laskuun, julkinen talous tasapainoon

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan talouskasvua koskeva epävarmuus on viime kuukausina vähentynyt kehittyneissä, erityisesti Suomen viennille tärkeissä maissa. Vienti on palautumassa taantumaa edeltäneelle tasolle, todetaan PT:n talousennusteessa. Suomen viennin odotetaan kasvavan 8,0 prosenttia tänä vuonna ja 6,7 prosenttia ensi vuonna.

PT:n talousennusteen mukaan talouskasvu laantuu ensi vuonna 3,1 prosenttiin. Vuosien 2011-2012 suhdanne-ennusteessa työttömyysasteen odotetaan asettuvan tänä vuonna 7,8 prosenttiin ja laskevan ensi vuonna 7,1 prosenttiin.

Julkisen talouden kuntoa koskevat näkemykset ovat niin ikään myönteiset. PT odottaa julkisen talouden pääsevän tänä vuonna lähes tasapainoon. Suhdanne-ennusteen mukaan julkinen talous on ylijäämäinen jo ensi vuonna. Julkisen talouden ylijäämän arvioidaan olevan kahden miljardin euron luokkaa, mikä olisi noin prosentti bruttokansantuotteesta.

Kotitalouksien ostovoiman kasvu vaisua

Inflaatio voimistuu PT:n mukaan tänä vuonna selvästi. Sen arvioidaan asettuvan 3,0 prosenttiin. Hintojen nousun arvellaan ensi vuonna olevan lähes samaa tasoa.

Palkansaajien reaaliansiot ovat tänä vuonna hienoisessa laskussa. Kotitalouksien ostovoima kasvaa edellisvuosia hitaammin. Yksityisen kulutuksen arvoidaan tänä vuonna kasvavan lähes viime vuoden tasolla eli 2,5 prosenttia. Ensi vuonna kasvun ennustetaan jäävän 2,1 prosenttiin.

Talouden negatiiviset riskit edelleen keskimääräistä suuremmat

Myönteisistä kehitysnäkymistä huolimatta sekä Euroopan että kansainvälistä taloutta koskevat negatiiviset riskit ovat edelleen PT:n mukaan keskimääräistä suuremmat. Euroopan velkakriisin lisäksi Japanin tapahtumilla voi olla kielteiset seuraukset maailmantalouden kehitykselle.

Myös öljymarkkinoilla näkyvä arabimaiden rauhattomuus voi kärjistyessään heikentää kansainvälistä taloutta jopa merkittävässä määrin, PT:n talousennusteessa huomautetaan.

Posted in Uncategorized | Comments closed

EU:n kriisirahasto jää suunniteltua heikommaksi

EU:n huippukokous päätti Brysselissä EU:n pysyvän kriisirahoitusjärjestelmän aikataulumuutoksesta. Vakausrahasto painopistettä ei suunnata alkavaksi täydellä teholla vuoden 2013 kesäkuussa. Pääministeri Mari Kiviniemi ei pidä pysyvän kriisirahaston jäämistä aiottua heikommaksi yhtä oleellisena kysymyksenä kuin väliaikaisen kriisirahaston kestämistä.

EU:n johtajien linjauksella pysyvän kriisirahaston pääomarahoitus jaetaan viidelle vuodelle. Vuositasolla Suomen runsaan 1,4 miljardin euron maksuerä on vuositasolla alle 300 miljoonaa euroa.

- Puolet pääomasta maksetaan ensimmäisenä vuotena ja loput kolmena seuraavana, tai maksusitoumuksina tai takauksina, Kiviniemi kertoi EU-maiden johtajien päätösten jälkeen.

Myös pääoppositiopuolue SDP tulkitsee huippukokouksen päätökset lähinnä maksuaikataulun muutoksena. SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomiojan mielestä merkittävämpi kysymys on pankeilta kerättävä kansainvälinen rahoitusmarkkinavero, joka jäi huippukokouksessa käsittelemättä.

Portugalin tilanne edelleen avoin

EU:n huippukokous jätti avoimeksi muitakin kysymyksiä kuin pankeilta kerättävän kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron eli finanssitransaktioveron. Avoimeksi jäi myös kysymys Portugalin kriisin vaikutuksista takauksien lisäämiseen. Portugalin tilanne heikkenee koko ajan, mutta tilannetta ei voida ratkaista EU-tasolla ennen kuin maa pyytää apua.

Pääministeri Kiviniemen mukaan väliaikaisen kriisirahaston kestävyys ilman vahvistamista on tällä hetkellä oleellisinta.

- Kreikka kaatui niin nopeasti, ettei mitään rahastoa ollut olemassakaan, Kiviniemi muistutti.

Kreikan jälkeen apua jouduttiin ohjaamaan Irlannille. Portugalin ennakoidaan myös tarvitsevan apua pian. Luottoluokittaja Standard & Poor’s on laskenut Portugalin pitkäaikaisten velkakirjojen luottolukituksen ryhmästä A- ryhmään BBB.

Portugalin hallitus kaatui ja pääministeri Jose Socrates erosi tehtävistään keskiviikkoiltana Portugalin parlamentin torjuttua hallituksen säästöohjelman äänestyksessään. Luottoluokituslaitoksen mukaan Portugalin poliittisesti epävakaa tilanne lisää riskejä.

Lue lisää Yle uutisista:

EU:n kriisirahastosta aiottua heikompi
Kiviniemi: Väliaikaisen rahaston kestävyys nyt oleellisempaa

Tuomioja: Kriisirahaston aikataulumuutos ei oleellinen

Posted in Uncategorized | Comments closed

Suomalaisille arvopaperimarkkinoille uutta kilpailukykyä arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistuksella

Suomessa on parhaillaan valmisteilla arvopaperimarkkinoiden kokonaisuudistus. Uudistusta valmistellut työryhmä on juuri jättänyt mietintönsä ministeri Tapani Töllille. Suomalaisille arvopaperimarkkinoille uusi lainsäädäntö merkitsisi toteutuessaan kotimaisten pääomamarkkinoiden kilpailukyvyn kehittymistä. Uudistus myös selkeyttäisi arvopaperimarkkinalainsäädäntöä ja lisäisi sen ymmärrettävyyttä.

Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksessa on kyse laajasta lakiuudistuksesta. Säädettäväksi esitetään kaikkiaan viittä uutta lakia, jotka ovat

  • arvopaperimarkkinalaki,
  • laki arvopaperitileistä,
  • laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta,
  • laki rahoitusvälineiden kaupankäynnistä, ja
  • laki sijoituspalveluista.

Arvopapereiden hallinnassa moniportaisuuteen

Suomen siirtyminen arvopapereiden moniportaiseen hallintaan on yksi arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksen ehdotuksista. Siirtyminen moniportaisuuteen edesauttaisi kotimaisten pääomamarkkinoiden kehittymistä ja lisäisi niiden kilpailukykyä.

Kansainvälisillä arvopaperimarkkinoilla moniportaisuus on sääntö, jonka poikkeuksia EU:ssa ovat ainoastaan Suomi, Kreikka ja Slovenia. Arvopapereiden moniportaisuus-mallilla tarkoitetaan käytäntöä, jossa sijoittaja voi itse valita arvopapereidensa säilytyspaikaksi oman tilinsä Arvopaperikeskuksessa tai säilyttäjäpankin tilin moniportaisen rakenteen.

Arvopaperimarkkinat ja niiden sääntely ovat viime vuosina olleet voimakkaassa kansainvälisessä murroksessa. Osakekaupan selvitysrakenteiden kansainvälinen tehostuminen ei hyödytä kotimaisia sijoittajia. Moniportaisuus takaisi kustannusmielessä suomalaisten piensijoittajien tasa-arvoisemman aseman ulkomaisten suursijoittajien kanssa.

Viranomaisten riittävä tiedonsaanti varmistettava

Finanssialan Keskusliitto pitää arvopaperimarkkinoiden kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän esitystä hyvänä. Moniportaisuuteen liittyen pidetään tärkeänä, että viranomaisten riittävä tietojensaanti varmistetaan. Työryhmän esityksessä viranomaistahoilla, kuten verohallinnolla ja ulosottoviranomaisilla, tulee olla mahdollisuus saada monipuolisesti tietoja moniportaisesti hallittujen arvopaperien tilinhaltijoista.

Finanssialan Keskusliitossa työryhmän esitystä pidetään tärkeänä keskustelunavauksena. Erityisesti moniportaisuuden käyttöönottoa toivotaan pikaisesti. Edelleen Finanssialan Keskusliitossa kannatetaan ehdotusta viranomaisyhteistyön tiivistämisestä. Parempi viranomaisten välinen yhteistyö tehostaisi mm. harmaan talouden torjuntaa.

Lisätietoja:
Finanssialan Keskusliiton tiedote ”Arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistus lisää suomalaisten arvopaperimarkkinoiden kilpailukykyä

Posted in Uncategorized | Comments closed
  • Parhaat korot pankeissa ja vertaislainapalveluissa

    Pankki 3kk 6kk 12kk 24kk
    Aktia 0.30 0.30 0.60 0.80
    Bigbank 0.60 0.90 1.25 1.45
    Suupohjan OP 0.00 0.20 0.50 0.60
    Hypo 0.15 0.40 0.40 0.40
    Vertaislainapalvelu korot p.a.
    Fellow Finance 12,10%
    Fixura 10,25%
    Lainaaja N/A%